Vahdon asutusmuistot ovat vanhat, sillä kunnan alueelta Silvolan kylästä on löydetty merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Rautakaudella koko Ruskonjoen laakso, Raisiosta Vahdolle, lienee muodostanut yhden laajan muinaispitäjän. Tämän ajan perua ovat Vahdon erikoiset maanomistussuhteet, Raision ja Ruskon kylien valtaukset Vahdon aikanaan laajoilla niityillä ja naapuripitäjien osuudet Vahdonkorven yhteismetsässä. Keskiajalta lähtien vahtolaiset kuuluivat Ruskon pitäjään. Vahto ja Rusko liitettiin kirkollisesti Maskun emäseurakuntaan 1570-luvulla.

Vahto alkoi eriytyä Ruskon seurakunnasta sen jälkeen, kun Kankaisten rouva Margaretha Fincke rakennutti vahtolaisille oman saarnahuoneen Kierikkalan kylään vuonna 1638. Samalle paikalle pystytettiin Vahdon ensimmäinen puukirkko viisikymmentä vuotta myöhemmin. Tähän liittyen Vahtoa alettiin kutsua "Puu-Ruskoksi". Jo 1600-luvulla käytettiin myös "Vahdon kappeli"- nimitystä. Virallisestihan Vahto sai kappelioikeudet vasta vuonna 1866 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1902.

Vahdon kaunis puukirkko valmistui vuonna 1804. Se tehtiin osin 1600-luvulta peräisin olleen vanhan kirkon rakennusaineksista. Sieltä ovat peräisin myös lehterikaiteiden raamatunaiheiset maalaukset ja monet esineet kirkon sisustuksessa.

Vahdon kunnallislautakunta kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 1870. Yhteiset vastuut ja kunnan toiminnot kasvoivat vähitellen; vuonna 1858 oli pystytetty pitäjänmakasiini, joka toimii nykyään lainamakasiinimuseona ja vuonna 1893 perustettiin kansakoulu. 1900-luvun alun aatteen palo nostatti useita yhdistyksiä ja loi osuustoimintaa; Vahto sai raittius- ja urheiluseuransa, osuuskauppansa, puhelinosuuskuntansa ja yhteisen meijerin ruskolaisten kanssa.

Presidentti Mauno Koivisto toimi Vahdon kunnan Laukolan koulun opettajan sijaisena lukuvuoden 1952-1953 ja presidenttipari asui koululla. Mauno Koiviston täti, Hilja Eskola on toiminut Vahdolla opettajana vuosina 1910-1954.

Kunnan väestömäärä laski noin 1 000 asukkaaseen 1950- ja 1960-luvuilla. Kirkonseudulle on kaavoitettu pientaloalueita 1970 luvulta alkaen, minkä seurauksena rakentaminen ja muuttoliike on vilkastunut ja kunnan asukasluku on nousut yli 1 900 asukkaaseen. Myös sekä yksityiset että julkiset palveluelinkeinot ovat laajentuneet huomattavasti. Merkittävin teollinen yritys on VAK Oy. Konserni työllistää nykyisin n. 180 henkilöä, joista noin 140 henkeä Vahdolla.

Vahdon sijainti Kurjenrahkan kansallispuistoalueen ja laajojen Kuhankuonon, Suokullan ym. -reitistöjen tuntumassa antaa mah-dollisuudet luonnonläheiseen asumiseen ja mm. lisääntyvään maaseutumatkailuyrittäjyyteen.

Vahdon kunta liittyi 1.1.2009 Ruskon kuntaan.