Etusivu ›› Sisalto ›› Rakentamisen Lupatyypit
Rakentamisen lupatyypit
Maankäyttö ja rakennuslain mukaan lupatyypit ovat:
 
Rakennuslupa on oltava lähes kaikessa rakentamisessa. Uuden rakennuksen rakentaminen tai vanhan rakennuksen laajentaminen vaatii aina rakennusluvan.
Rakennuslupaa tarvitaan myös esimerkiksi sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen tai kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.
Rakennuslupa vaaditaan lisäksi korjaustyöhön, jolla voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin (mm. kantavien rakenteiden muutokset, märkätilojen rakentaminen ja palo-osastojen muutokset).
Rakennuslupa tarvitaan myös rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaiseen muuttamiseen.
Rakennustyö on aloitettava 3 vuoden kuluessa ja saatettava valmiiksi 5 vuodessa.
Kun rakennushanke on asemakaava-alueella päättää rakennusluvasta kunnaninsinööri. Muualla sijaitsevat hankkeet käsittelee kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta.
 
Toimenpidelupa on mahdollinen silloin, kun lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta. Toimenpidelupamenettelyssä noudatetaan soveltuvin osin rakennuslupamenettelyä.
Toimenpidelupa tarvitaan mm:
  • asuinhuoneiston yhdistämiseen tai jakamiseen
  • katoksen, maston, piipun tai vastaavan rakentamiseen, joita ei ole rakennusjärjestyksessä määritelty ilmoituksenvaraisiksi
  • raja-aidan rakentamiseen (alle 1 m korkeat tavanomaiset lauta-aidat eivät vaadi lupaa)
  • mainoslaitteiden asentamiseen
  • rakennuksen julkisivun muuttamiseen ja kattomuodon muuttaminen
 
Joihinkin rakennustoimenpiteisiin voidaan soveltaa rakennus- ja toimenpidelupaa kevyempää ilmoitusmenettelyä. Ilmoituksenvaraiset toimenpiteet on lueteltu rakennusjärjestyksessä.
 
Suunnittelutarvealueilla tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.
Rakennushankkeen sijaitessa suunnittelutarvealueella tulee ennen varsinaista rakennusluvan myöntämistä saada kohteeseen suunnittelutarveratkaisu. Ratkaisun tekee uusien rakennuspaikkojen osalta kunnanhallitus.
 
Ennen rakennuslupahakemuksen jättämistä tulee hakea poikkeamislupa mm. seuraavissa tapauksissa:
  • jos rakennuspaikka sijaitsee alueella, joka on päätetty kaavoittaa tai kaavoitus on kesken
  • jos suunnitellaan rakentamista kaavamääräyksistä poiketen
  • jos muodostetaan uusi rakennuspaikka haja-asutusalueelle tiheään rakennettuun kyläyhteisöön
  • kyseessä on rantarakentaminen alueella, jossa ei ole asemakaavaa
Poikkeamislupahakemuksen käsittelee asian merkityksestä riippuen joko kunnanhallitus tai Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Myönteisen poikkeamislupapäätöksen saatuaan rakentaja jättää rakennuslupahakemuksen, johon alkuperäinen poikkeamislupapäätös liitetään.
 
Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-alueella, yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, eikä alueella jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty.
Toimenpiteen luvan tarpeen arvioi ensi kädessä rakennustarkastaja. Esimerkiksi yhdenkin puun kaataminen voi edellyttää lupaa.
 
Rakennuksen purkaminen vaatii luvan asemakaava-alueella, asemakaavan laatimiseen liittyvän rakennuskiellon alueella ja milloin yleiskaavassa niin määrätään.
Erillinen lupa ei ole tarpeen, jos voimassa oleva rakennuslupa tai hyväksytty katu- tai tiesuunnitelma edellyttää rakennuksen purkamista.
Lupaa ei myöskään tarvita talousrakennuksen ja muun siihen verrattavan vähäisen rakennuksen purkamiseen, ellei rakennusta ole pidettävä historiallisesti merkittävänä tai rakennustaiteellisesti arvokkaana tai tällaisen kokonaisuuden osana.
Lupahakemuksessa selvitetään purkamistyön järjestäminen. Omakotitalon kokoisen ja sitä suuremman rakennuksen osalta selvitetään myös edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttämisestä.