Etusivu ›› Sisalto ›› Yleista Ruskon Kunnasta
Yleistä Ruskon kunnasta
Noin 6000 asukkaan Rusko sijaitsee Varsinais-Suomessa, Turun välittömässä läheisyydessä tarjoten asukkailleen myös rauhallisen ja maaseutumaisen elinympäristön. Perinteensä Rusko ammentaa aina keski-ajalta asti, vanhin dokumentoitu maininta Ruskosta löytyy vuodelta 1337.

Kuntamme panostaa eritoten lapsiperheiden viihtyvyyteen ja lähellä kuntalaisia oleviin peruspalveluihin. Nuorisotoimen kysymykset koemme myös hyvin tärkeiksi. Pyrimme luomaan työpaikkoja Ruskolle aktiivisen elinkeinopolitiikan avulla. Luonnossa liikkuville on monipuoliset virkistysmahdollisuudet Kuhankuonon retkeilyreitistöllä ja Kurjenrahkan kansallispuiston maisemissa.

 

Sijainti

Ruskon kunta sijaitsee 11 km etäisyydellä Turun kauppatorilta rajoittuen Turun ja Raision kaupunkeihin sekä Maskun, Nousiaisten, Mynämäen, Pöytyän ja Auran kuntiin. Pitäjien rajat yhtyvät pohjoisessa terävinä kiiloina seitsemän kunnan rajapyykkiin Kuhankuonoon, joka on esihistoriallinen Suomen ja Kainuun maakuntien välinen raja.

 

Luonnonolot

Pohjois-eteläsuunnassa kulkee pitkittäisharjujakso, jossa on useita erillisiä soraesiintymiä. Merkittävä osa viljavista pelloista on entistä merenpohjaa ja siten maaperältään hedelmällistä. Luonnonvaraisia soita ovat Kurjenrahka, joka on tyypillinen lounais-suomalainen kermikeidas sekä Vajosuo ja Rehtisuo, joilla pesii harvinaista linnustoa.

 

Ruskon vaakuna

(Olof Eriksson 1963) Punaisessa kentässä kolme kruunattua viikatteen terää alakkain; kaikki kultaa. Viikatteet viittaavat kunnan alueella aikoinaan olleisiin yhteisniittyihin ja kruunut erityiseen almenninkiin; yhteismetsään, joka aikanaan oli sekä kruunun että talonpoikien käytössä.

 

Ruskon nimikkoeläin 

metso.jpg

kuva: Jukka Holmström

Ruskon kunnanhallitus päätti 20.9.2010 nimetä Ruskon nimikkoeläimeksi entisen Vahdon kunnan nimikkoeläimen, metson. Metso (Tetrao urogallus) on metsäkanalintu. Suomen kanalinnuista se on suurin. Metsosta on luokiteltu 11 alalajia, joista Suomessa esiintyy kolme: pohjolan metso (Tetrao urogallus urogallus) Pohjois-Suomessa, karjalanmetso (Tetrao urogallus karelicus) Keski-Suomessa ja saksanmetso (Tetrao urogallus major) etelässä. Joissain yhteyksissä sanalla "metso" viitataan ainoastaan koiraslintuun. Vanhaa koirasta kutsutaan usein "ukkometsoksi" tai "homenokaksi" ja naarasta "koppeloksi". Lähde: Wikipedia

 

Ruskon nimikkokasvi

Ledum palustre bluete

Ruskon kunnanhallitus päätti 20.9.2010 nimetä Ruskon nimikkokasviksi entisen Vahdon kunnan nimikkokasvin, suopursun. Suopursu (Rhododendron tomentosum ent. Ledum palustre) on kanervakasveihin kuuluva, valkokukkainen varpukasvi. Suopursu on lievästi myrkyllinen, mutta toisaalla sitä on sisältämiensä aineiden vuoksi käytetty hyödyksi monin tavoin. Suopursu on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakukka. Suopursu on 30–100 cm korkeaksi kasvava pystyvartinen, pensasmainen varpu. Sen 2–5 cm pitkät, tasasoukat lehdet ovat nahkeat, reunoilta taakäänteiset ja alta ruosteenruskeakarvaiset. Lehdet ovat talvehtivia ja säilyvät noin kaksi vuotta. Talvella lehdet suojautuvat pakkasta vastaan kääntymällä alaspäin ja kiertämällä lehden reunat sisäänpäin. Suopursun kukinto on sarja. Kukkaperät ovat pystyjä. Kukissa on viisi valkeaa terälehteä ja kymmenen pitkää valkeaa hedettä. Suomessa suopursu kukkii kesä-heinäkuussa. Hedelmä on kota. Lähde: Wikipedia